Erityisasuntosäätiön historia on yhteistyön historiaa. Timo Lahtisen ja Kalevi Vuohelaisen aloitteesta Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan ja Vanajan seurakuntayhtymä sekä Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry perustivat yhteistyössä Erityisasuntosäätiön, jonka tehtävänä oli järjestää asuntoja puutteellisesti asuville vammaisille. Säätiön säännöt vahvistettiin Patentti- ja rekisterihallituksessa 10.9.1986.

Sääntöjä muutettiin 1.1.1997 alkaen siten, että mukaan tulivat Kanta-Hämeen Näkövammaiset ry, Hämeenlinnan Sisälähetys ry ja Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö.
Toisen kerran sääntöjä muutettiin 16.5.2001. Tuolloin Vanhusten asuntosäätiö jäi pois hallituksesta ja tilalle tuli Hämeenlinnan Seudun Mielenterveysseura ry. Vielä kolmannen kerran sääntöjä muutettiin 14.11.2008. Uusien sääntöjen mukaan Hämeenlinnan kaupunginhallitus nimeää kaikki 7 hallituksen jäsentä.

Rakentaminen ja palvelutoiminta

Kotipesä valmistui Parolantielle 31.8.1990 kehitysvammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille. Palvelut tuotti aluksi kaupungin kotipalvelu. Kotiavustajien lisäksi tärkeän tuen toivat asukkaiden omaiset ja talossa asunut talonmies. 1.6.2001 alkaen palkattiin säätiön oma vammaistyöhön koulutettu henkilökunta ja tehtiin ostopalvelusopimus kaupungin kanssa. Asukaspaikkoja on 17 ja henkilökuntaa 4 ohjaajaa.

Mäyränpesä valmistui 1.8.1995 Mäyräntielle kehitysvammaisille ja vanhuksille. Henkilökuntaa on 7 hoitajaa, kaksi heistä osapäiväistä. Asukaspaikkoja on 23. Nyt asukkaat ovat pääsääntöisesti kehitysvammaisia. Kotipesässä ja Mäyränpesässä ei ole yövalvontaa.

Päihdekuntoutujille rakennettiin asuntoja Takumäkeen vuonna 1993 ja 1995 sekä Sotkankoti 1998. Päihdekuntoutujien kanssa kokeiltiin sosiaalitalonmies toimintaa. Vuosina 2001-2004 saatiin apua Rayn rahoittaman Aatu-projektin kautta. Tärkeimpänä kumppanina on kuitenkin A-klinikka, jonka huolena päihdeongelmaisten asuminen on. Sotkankoti myytiin A-klinikkasäätiölle v. 2007 ja Takumäen talot vuoden 2008 lopussa

Mielisairaaloiden alasajoon ja palveluasuntotarpeeseen pystyttiin reagoimaan nopeasti. Asuin- ja toimintakeskus Länsituuli valmistui vuoden 2000 lopussa. Talo on mielenterveyskuntoutujien asuintalo, jossa on 8 työntekijää, henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Asukaspaikkoja Larin Kyöstin kadulla on 31.

Aikanaan Idänpäähän suunniteltiin rakennettavaksi vanhainkoti, mutta kielteinen laitosrakentamisen ilmapiiri muutti suunnitelmat. Hanke siirtyi Erityisasuntosäätiölle ja alkoi Päivärinteen palvelutalon suunnittelu.

Päivärinteen palvelutalo valmistui 28.6.2002. Talossa on 32 paikkaa dementiaryhmäkodeissa, 28 palveluasuntoa vanhuksille, joista 6 psykogeriatrisessa ryhmäkodissa; vaikeavammaisille on 6 asukkaan ryhmäkoti. Päivärinteessä toimii myös päiväkeskus ja oma keittiö. Päivärinteessä työskentelee 55 henkilöä.

Sisälähetys ry:n Iltarusko-osaston henkilökunta siirtyi säätiön henkilökunnaksi Päivärinteeseen osaston lakkautuksen ja Päivärinteen käynnistämisen yhteydessä.

Iltaruskon henkilökunnan mukana Sisälähetykseltä siirtyi Erityisasuntosäätiölle myös osittain Ray-rahoitteinen Virkku-yöpartio huhtikuussa 2002. Rayn tuen lakkautuessa yöpartio siirtyi osaksi kaupungin kotipalvelua vuoden 2006 alusta.

Vaikeasti vammautuneiden henkilöiden palveluasumisen puute käynnisti vielä yhden palvelutalohankkeen. Mäyränkoti suunniteltiin vaikeasti kehitysvammaisille ja sairauden tai tapaturman vammauttamille paljon päivittäisessä elämässä apua tarvitseville henkilöille Talo valmistui 14.1.2004. Henkilökuntaa on 21 työntekijää ja asukaspaikkoja 23.

Rahoitus

Erityisasuntosäätiö on saanut investointiavustusta Raha-automaattiyhdistykseltä muihin paitsi päihdeongelmaisten asuntojen investointeihin. Muu rahoitus on hoitunut ARA;n lainoin ja kaupungin takaamin pankkilainoin. Palvelutoiminta perustuu Hämeenlinnan kanssa tehtyihin ostopalvelusopimuksiin.

Ominaista säätiön toiminnalle on ollut nopea kyky reagoida yhteiskunnassa ilmeneviin muutoksiin ja tarpeisiin. Jouko Kettunen, joka oli säätiön hallituksen puheenjohtaja 1986-2004. hoiti rakennuttamiseen liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti, kunnes Takumäen rakentamisen aikoihin alkoi yhteistyö YH-rakennuttajan kanssa.

Säätiö sai kokopäiväisen toiminnanjohtajan v. 2000, jolloin suunnitelmat Länsituulen ja Päivärinteen rakentamiselle olivat valmiina.